Laadukkaan betonirakenteen toteuttaminen on pitkä ketju, mikä alkaa kiviaineksen ja sideaineiden valmistamisesta. Loppupäässä on rakenteen valaminen, jälkihoito, kovettuminen ja kuivuminen. Otan tässä esille ketjun yhden lenkin, mitä on käsitelty vähän liittyen betonin laatuongelmiin.
Betonimassan ja betonirakenteiden valmistamiseen on olemassa hyvin paljon ohjeita ja laatuvaatimuksia. Niissä käsitellään betonirakentamista eri lähtökohdista. Ohjeet eivät ole yhdenmukaisia edes termien ja määritelmien osalta. Jotta betonirakentamisen laatua voitaisiin parantaa, olisi ohjeiden määrää vähennettävä huomattavasti. Nykyisten määräysten hallitseminen ja tulkitseminen on melkein mahdotonta. Selvät ohjeet ja termit ovat edellytys betonirakentamisen osapuolien väliselle kommunikoinnille.
Betonirakentaminen oli vuoden 2017 aikana tavallista enemmän esillä tiedotusvälineissä. Puhuttiin betonikriisistä. Kriisi liittyi kahteen infrarakenteeseen, jotka purettiin jo projektin rakennusvaiheessa. Keskusteluissa oli esillä erityisesti betonilujuus ja ilmamäärä. Betonin laatua alettiin epäillä yleisesti.
Lujuusongelmiin liittyen Aalto-yliopistossa tehtiin betonin huokostamiseen liittyvä selvitys ja RT tilasi selvitysmies Tapani Mäkikyröltä raportin betonirakentamisen tilasta. Uusia ohjeita on tehty ja betonin testausta on lisätty. Alalla ollaan yhtä mieltä siitä, että betonirakentamisen laatua pitää parantaa.
Esimerkkinä määritelmistä otan betonin lujuuden ja ilmamäärän. Betonin lujuudella tarkoitetaan betonin standardilujuutta, mikä määritetään betonimassasta valetuilla koekappaleilla testausstandardien mukaisesti. Betonirakenteesta poratuilla kappaleilla voidaan tutkia betonirakenteessa olevan betonin lujuutta, mikä on eri asia kuin betonin standardilujuus. Noudattamalla voimassa olevia testausstandardeja rakennekappaleilla on mahdollista arvioida betonirakenteen ominaislujuutta noudattamalla voimassa olevia testausstandardeja. Betonin ilmamäärä on ilmamittarilla testausstandardin mukaan määritetty ilmamäärä. Tutkimustarkoituksissa voidaan ilmamäärä arvioida esimerkiksi optisilla menetelmillä. Silloin raportissa pitää kuitenkin määritellä erikseen mistä puhutaan, kun mainitaan ilmamäärä ja että se on eri asia kuin betoninormeissa tarkoitettu virallinen ilmamäärä.
Esa Heikkilä
Tuotekehityspäällikkö
Finnsementti Oy